Tulit elämääni

Koetan käynnistää autoani pimeässä,
kun saavut luokseni, muistoissa.
Muistan sen kesäisen perjantain,
jolloin tulit autooni hieman hymyillen:
Tartuit rattiin ja tahdoit ohjata.
Ajoit taajama-alueella satasta.
”Olemmehan vain kerran nuoria”, sanoit,
”Typeriä nuo varoituskolmiot”.

Sunnuntaina väitit minun särkeneen
   sydämesi,
vaikka poliisikin tiesi
sinun romuttaneen autoni.
Kuulustelun jälkeen katosit.
Sytytän Saabini sisävalon
ja huomaan ottaneeni
Fraasiwagonin avaimet.

© 2001 Henrik Jussila


Julkaistu

kategoriassa

,

Kirjoittanut

Avainsanat:

Kommentoi

Vastaa