Tyhjä paperi

Olen jälleen kasvotusten
Tyhjän paperin kanssa.
Mietin miten muuttuva
Tämä maailma on.
Muutamassa hetkessä
Ilo muuttuu suruksi;
Hymy kyyneleiksi
Ja taas takaisin
Ilon kyyneleiksi.
Niin muuttuu paperikin
Tyhjästä täytetyksi
Ja taas tyhjäksi,
Koska sanat eivät
Merkinneet mitään.

© 1998 Henrik Jussila


Julkaistu

kategoriassa

,

Kirjoittanut

Avainsanat:

Kommentoi

Vastaa