Kategoriat
Kaupunkikuvia/Nuhja Runokokoelmat

Vene

Ylitän junaradan.
Astelen hiljakseen kohti rantaa.
Kesän tuoksu on
yhä sama,
kaupunki näyttää uudelta.

Puen pelastusliivit päälleni.
Sähköt, bensiini, hätäkatkaisin, avaimet
– valmista.
Merkkiääni, pieni liike ja
aine räjähtää, hallitusti.
Köysissä kasvaa levää.
Näinkö kauan olin
sidottuna?

© 2009 Henrik Jussila

Vastaa