Suomen kielessä on paljon sanoja ja sanontoja, joita tulee käytettyä, vaikkei aina tiedäkään, mitä ne ovat alun perin tarkoittaneet. Yksi tällaisista on arvontaan ja rahanheittoon kuuluva kysymys ”kruuna vai klaava?”. Kruuna on kolikon kääntöpuoli ja klaava numeroarvo-puoli. Kruuna juontaa nimensä Ruotsinvallan ajasta, jolloin kolikon toisella puolella oli kolme kruunua. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa klaava?
Yhden vastauksen saa Helsingin yliopiston kansantieteen historiallisen maatalouden verkkosivuilta:
Lehmän kytkin eli lavi tehtiin eläimen kaulaan pantavasta puulenkistä ja siitä lähtevästä vitsaköydestä, joka saattoi kulkea seinähirsien välistä ja kiinnittyä poikkitapilla seinän ulkopuolelle. Vanhoissa kolikoissa oli kuvattuna vaakunakilpi, jonka ääriviiva muistutti lehmän kytkyttä, lavia; siitä saatiin rahaa heitettäessä käytetty termi ”klaava”.