Kategoria: Kukkia kukille

  • Johdanto

    On yö
    Aamu ei vielä sarasta
    Kuljen pimeää polkua
    Etsien reittiä parasta
    Ulos tästä metsästä

    Sade tekee minusta pilkkaa
    Metsä kuiskii takanani
    Yritän olla kuuntelematta
    Ja ajatella mitä on edessäni
    Toteutan vielä tarkoitukseni

    Musteella maalaan maailmani
    Sanoihin syviin sen upotan
    Tämä minun on tehtävä:
    Ilmentymättömät tunteet aion
    Tavuilla toimivilla täydellistää

    Saavun reunalle
    Kyvyttömyyden pelottavan syvänteen
    Vilkaisen alas rotkoon
    Ja kuulen jälleen
    Huokaavan metsän äänen

    Käännyn ympäri ja
    Katson liikkumattomaan metsään
    Kuulen: ”Älä edes yritä”
    Muttei missään ole ketään
    Mikä minua käskee?

    Vastoin järkeäni yritän
    Hyppyä toiselle puolelle
    Maailmaan jota tuskin tunnen
    Mutta ensin kerään sinulle
    Muutaman kukkasen

    Nämä kukat on poimittu
    Pimeästä metsästä
    Joten jos ne ovat surkastuneita
    Se voi johtua poimijasta
    Mutta eritoten valon puutteesta

    © 1998 Henrik Jussila

  • Televisio

    Avaan uuden päivän televisiostani.
    En ole tänään ensimmäinen
    Mutten tyydy olemaan viimeinenkään.
    Ehdin juuri mukaan uutisminuuttiin:
    Eduskunnassa taistellaan  (15 sek.);
    Afrikalle annetaan rahaa   (15 sek.);
    Balkanilla soditaan           (10 sek.);
    Milanossa kevään muoti    (10 sek.);
    Voitto jalkapallossa          (10 sek.).
    Katson kehityksen
    Värikkäisiin kasvoihin
    Ja haluan polvistua.
    Maailma on nykyään
    Nopea ja mieletön.
    En ehdi selvitellä tätä,
    Mutta näin se on.
    Nyt alkaa suosikki-ohjelmani
    —myöhässä kuten aina ennenkin.

    © 1998 Henrik Jussila

  • Pelkkää juhlaa

    Juhla on käsillä
    Alkoholia pullossa
    Pullo kädessä
    Kädet nyrkissä
    Juhla on käsillä?

    © 1998 Henrik Jussila

  • Pikaruokalassa

    Mustaa on
    Kahvi kupissani;
    Katselen sitä
    Ja lehteä edessäni.

    Talvi on
    Saapunut sydämeeni.
    Odotan lumen peittävän
    Pohjoisen kotini.

    Lehden otsikot
    Kertovat sadoista kuolleista.
    Miksen minä saa
    Tänään kiinni elämästä?

    Istun yksin
    Pöydässä kahden.
    Huomaan ruuhkan ja
    Nuoren parin tuskaisen
            katseen.

    Otan kahvin
    Jätän lehden ja lähden.
    Elän päiväni
    1:en asian tähden.

    © 1998 Henrik Jussila

  • ?

    Ilmasta sen kaappasin
    Vapaana lentämästä
    Muovailin sen käsitettäväksi
    Itselleni ja muille
    Mutta juuri kun
    Kaikki oli valmista
    Se karkasi
    Liukkaan ilmapallon lailla
    Takaisin taivaalle…
    Se siitä ideasta.

    © 1998 Henrik Jussila

  • Kukille

    Eilinen jääköön,
    Odottakoon huominen.
    Tänään minä olen.

    Ostan naiselta yhden
                tulppaanin.
    Tuon sen uuteen kotiini
                lahjaksi saamaani
                lasimaljakkoon.
    Annan sille vettä
                ja ravinteita.
    Viillän vielä sen
                leikatun varren
                maljakkoon sopivaksi.

    Siinä se nyt on – me olemme
    tänään.

    © 1998 Henrik Jussila