Kategoria: Oikeita runoja

  • Luethan vasta kotona

    Olen runoilija,
       siis ihan oikea
    Kerhomme jäsenkortti
       on ohessa

    Olen oikea runoilija
       ja siksi sinun
    on maksettava
       jos haluat lukea

    Työllä minunkin
       on caffè latteni
    ansaittava,
       niin ja se panini

    © 2001 Henrik Jussila

  • Tulit elämääni

    Koetan käynnistää autoani pimeässä,
    kun saavut luokseni, muistoissa.
    Muistan sen kesäisen perjantain,
    jolloin tulit autooni hieman hymyillen:
    Tartuit rattiin ja tahdoit ohjata.
    Ajoit taajama-alueella satasta.
    ”Olemmehan vain kerran nuoria”, sanoit,
    ”Typeriä nuo varoituskolmiot”.

    Sunnuntaina väitit minun särkeneen
       sydämesi,
    vaikka poliisikin tiesi
    sinun romuttaneen autoni.
    Kuulustelun jälkeen katosit.
    Sytytän Saabini sisävalon
    ja huomaan ottaneeni
    Fraasiwagonin avaimet.

    © 2001 Henrik Jussila

  • Näin ajan

    Ajan autolla
    läpi vanhan kotikaupunkini
    Kaikki täällä on
    nyt niin erilaista:
    musiikki on outoa,
    lämpötila on korkeammalla
    kuin silloin
    ja pelkääjän paikalla
    istuu nyt toinen

    © 2001 Henrik Jussila

  • Nopea elämä

    Alussa oli jazz.
    Sitten luotiin auto.
    Sitten tuli kylmä talviyö:
    oli jazz, auto ja
    valaistu kolmikaistainen tie.
    Heitän tavaroita ikkunasta,
    painan kaasupoljinta.
    Olen pian taas
    elämäni vauhdissa!

    © 2001 Henrik Jussila

  • Ajattelen sinua

    Ajattelen sinua
    kun kissat
        omistavat kadut
    Ajattelen sinua
    kun rusakot
       katsastavat puutarhojaan

    Ajattelen sinua
    Onko se rakkautta?
    Vai onko se
       yksinäisyyttä,
    etäisyyttä jokaisesta ihmisestä?

    © 2001 Henrik Jussila

  • Kasauma

    Kallistan kahvikuppia,
    kalliokäärmeen kiertyessä kaulaani
    Sanat säikyt
    sulkeutuvat suuhuni, sillä
    Muutoin matelija mahtava
    minut musertaisi

    Kenelle käärmeestä kertoisin?
    Sinulle selitän –
    Maailmani menetän.

    © 2001 Henrik Jussila

  • Haluan koiran

    Haluan söpön koiran
    Koiran, jota silittää
    Koiran, jota opettaa
    Koiran, jota taluttaa
    kotikaupunkini kaduilla
       hihnassa

    Olisimme erottamattomat
    – luodut toisillemme

    © 2001 Henrik Jussila

  • Filosofian peruskurssi

    Kaksi tulevaa filosofia
    ennen luennon alkua:
    –Jumalan olemassaolon todistaminen
    täydellisen olennon käsitteen
    avulla ei ole pätevä.
    –Ei olekaan. Käsitteen olemassaolo
    ei todista todellisuudessa
    tapahtuvaa olemista. Eihän siinä…

    Kaunis nuori nainen kulkee ohi
    –…niin eihän sitä…Mihin me jäätiin?
    –En muista.

    Tätä on elämä mainen.
    Olisikohan Jumala…

    © 2001 Henrik Jussila

  • Elokuvatyttö

    Tiesin jo kääntyessäni,
    poispäin sinusta,
    että lähtöni oli kömpelö.
    Yhtä kömpelö kuin silloin,
    kun lähden pois taide-elokuvasta
    heti viimeisen kuvan jälkeen.

    Muistan kuinka kerroit,
    että säilytät pääsylipun
    jokaisesta näkemästäsi elokuvasta
    ollaksesi vielä kotona varma,
    että todella näit tuon elokuvan.

    Kirjeesi on minun pääsylippuni,
    vaikken olekaan enää
    niin varma siitä,
    olinko koskaan sisällä.

    Maksan pääsymaksun uudelleen
    ja istun jälleen
    pimeässä, unelmoimassa.

    2

    1

    START

    © 2001 Henrik Jussila

  • Yhdeksän kuukautta

    Yhdeksän kuukautta olen kantanut
       sinua sisälläni.
    Olen kuunnellut huutoasi,
    raahannut sinua paikasta paikkaan.
    Olen valvonut untasi,
    kuunnellut älyttömyyksiäsi, itkuasi,
    kestänyt potkimistasi.

    Yhdeksän kuukautta olen miettinyt:
       kuka sinut on siittänyt?
    Kuka oli se, joka pimeässä
    kosketti minua ja muita?
    Miksi meille ei kerrota nimeä?

    Yhdeksän kuukautta odotin
       ja tänään odotus päättyi:
    Vihdoinkin olen synnyttänyt.
    Minä olen mies nyt.

    © 2001 Henrik Jussila