Tervetuloa!

  • Näin ajan

    Ajan autolla
    läpi vanhan kotikaupunkini
    Kaikki täällä on
    nyt niin erilaista:
    musiikki on outoa,
    lämpötila on korkeammalla
    kuin silloin
    ja pelkääjän paikalla
    istuu nyt toinen

    © 2001 Henrik Jussila

  • Nopea elämä

    Alussa oli jazz.
    Sitten luotiin auto.
    Sitten tuli kylmä talviyö:
    oli jazz, auto ja
    valaistu kolmikaistainen tie.
    Heitän tavaroita ikkunasta,
    painan kaasupoljinta.
    Olen pian taas
    elämäni vauhdissa!

    © 2001 Henrik Jussila

  • Ajattelen sinua

    Ajattelen sinua
    kun kissat
        omistavat kadut
    Ajattelen sinua
    kun rusakot
       katsastavat puutarhojaan

    Ajattelen sinua
    Onko se rakkautta?
    Vai onko se
       yksinäisyyttä,
    etäisyyttä jokaisesta ihmisestä?

    © 2001 Henrik Jussila

  • Kasauma

    Kallistan kahvikuppia,
    kalliokäärmeen kiertyessä kaulaani
    Sanat säikyt
    sulkeutuvat suuhuni, sillä
    Muutoin matelija mahtava
    minut musertaisi

    Kenelle käärmeestä kertoisin?
    Sinulle selitän –
    Maailmani menetän.

    © 2001 Henrik Jussila

  • Haluan koiran

    Haluan söpön koiran
    Koiran, jota silittää
    Koiran, jota opettaa
    Koiran, jota taluttaa
    kotikaupunkini kaduilla
       hihnassa

    Olisimme erottamattomat
    – luodut toisillemme

    © 2001 Henrik Jussila

  • Filosofian peruskurssi

    Kaksi tulevaa filosofia
    ennen luennon alkua:
    –Jumalan olemassaolon todistaminen
    täydellisen olennon käsitteen
    avulla ei ole pätevä.
    –Ei olekaan. Käsitteen olemassaolo
    ei todista todellisuudessa
    tapahtuvaa olemista. Eihän siinä…

    Kaunis nuori nainen kulkee ohi
    –…niin eihän sitä…Mihin me jäätiin?
    –En muista.

    Tätä on elämä mainen.
    Olisikohan Jumala…

    © 2001 Henrik Jussila

  • Elokuvatyttö

    Tiesin jo kääntyessäni,
    poispäin sinusta,
    että lähtöni oli kömpelö.
    Yhtä kömpelö kuin silloin,
    kun lähden pois taide-elokuvasta
    heti viimeisen kuvan jälkeen.

    Muistan kuinka kerroit,
    että säilytät pääsylipun
    jokaisesta näkemästäsi elokuvasta
    ollaksesi vielä kotona varma,
    että todella näit tuon elokuvan.

    Kirjeesi on minun pääsylippuni,
    vaikken olekaan enää
    niin varma siitä,
    olinko koskaan sisällä.

    Maksan pääsymaksun uudelleen
    ja istun jälleen
    pimeässä, unelmoimassa.

    2

    1

    START

    © 2001 Henrik Jussila

  • Yhdeksän kuukautta

    Yhdeksän kuukautta olen kantanut
       sinua sisälläni.
    Olen kuunnellut huutoasi,
    raahannut sinua paikasta paikkaan.
    Olen valvonut untasi,
    kuunnellut älyttömyyksiäsi, itkuasi,
    kestänyt potkimistasi.

    Yhdeksän kuukautta olen miettinyt:
       kuka sinut on siittänyt?
    Kuka oli se, joka pimeässä
    kosketti minua ja muita?
    Miksi meille ei kerrota nimeä?

    Yhdeksän kuukautta odotin
       ja tänään odotus päättyi:
    Vihdoinkin olen synnyttänyt.
    Minä olen mies nyt.

    © 2001 Henrik Jussila

  • Tie

    Tämä on minun tieni
    Tällä tiellä minä opin
       ajamaan pyörällä
    Tätä tietä kuljin allapäin kouluun
       ja kiiruhdin helpottuneena kotiin
    Katselin vierestä kun tie
       päällystettiin asfaltilla
    Hakkasin toisen pojan kanssa reikiä
       päällysteeseen tuossa ja tuossa
    Tällä tiellä tapasin tytön
       joka suuteli minua
    Tällä samalla tiellä seisoin
       yksin syyssateessa
    Ei ole teidän asianne
       minne minä nyt menen
    Tämä on minun tieni

    © 2001 Henrik Jussila

  • Oletko nähnyt minua?

    Oletko nähnyt minua
       alasti?
    kysyit sanoin höyryävin
       ja jatkoit:
    Tämä ei liity
    vaatteisiin laisinkaan.
    Jos siis tulisin
    luoksesi alastomana,
    uskaltaisitko koskettaa
       minua?

    Ovatko runokirjat ohuita?
    Ovatko hinnat korkeita?
    Uskaltaisinko koskettaa sinua?
    Vastaus on kaikkiin sama.

    © 2001 Henrik Jussila