Hymyilen.
Kävelen läpi
sekaisen eteisen
ja hymyilen.
En erota lattiaa
leluista;
en mattoa
legoista.
Jalkapohjani tykyttää
mutta hymyilen.
Tulen kotimme keittiöön ja
alan keittää puuroa.
Kaikkialla on elämän ja lasten jälkiä.
20 vuoden kokemuksella tiedän:
me pystymme tähän yhdessä.
Olen kiitollinen uudesta päivästä,
jonka rakkaiden kanssa vietän.
© 2022 Henrik Jussila